Tervetuloa seuraamaan Saimaa Geoparkin retkeilyblogia. Blogi ilmestyy sivuille kuukausittain ja kesäaikaan muutaman kerran kuussa ja siinä tuodaan esille Saimaa Geoparkin kohteita, jotka ovat myös erittäin hyviä retkeilykohteita. Kirjoittajana on Jenna, joka toimii Etelä-Karjalassa luonto-oppaana ja tykkää retkeillä luonnossa. Mukavia lukuhetkiä!

23.9.2021

Vuoksen varrella

Viimeisimmässä Saimaa Geoparkin retkeilyblogijulkaisussa kävimme tutustumassa Vuoksen varrella oleviin Geopark -kohteisiin. Kyseiset kohteet tavoittaakin kätevästi pyöräilemällä tai lenkkeilemällä vajaa 12 kilometriä pitkän Vuoksen kulttuurireitin. Reittiä voi myös jakaa osiin, menemällä 4 km tai 7,5 km pituiset lenkit. Lisätietoa ja kartan reitistä löytää Saimaa Geoparkin nettisivuilta tai pyöräreittinä Outdooractiven ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön sivuilta hakusanoilla Vuoksen pyöräilyreitti.

Kierroksen lähtöpaikaksi nimetään Imatrankosken ympäristö, mutta esimerkiksi Vuoksen Kalastuspuistosta pääsee hyvin lähtemään ja mahdolliselle autollekin löytyy sieltä paremmin parkkitilaa. Ja onhan Kalastuspuistosta myös vuokrattavissa sähköavusteisia pyöriä, joilla tämä kyseinen kierros taittuu vieläkin keveämmin.

Vuoksen kierros kulkee sora- tai asfalttipohjaisia kevyenliikenteenväyliä ja sopii helppokulkuisuutensa puolesta myös perheen pienimmille kulkijoille. Kierroksen varrella pääsee näkemään monipuolisesti Vuoksen ympäristöä ja sen varrelle jää peräti 8 Saimaa Geoparkin kohdetta sekä opastuskeskus.

Valtionhotelli, Kruununpuisto ja Imatrankosken kuohut ovat monelle Imatralla vierailevalle jo tuttuja kohteita, joten nyt halusinkin nostaakin esille Geoparkin kohteita, jotka eivät vielä ole niin kaikille tuttuja.

Kalastuspuistosta lähtiessä aivan siihen uimahallin vierelle jää ensimmäiseksi kohde nimeltä Hiljan piha. Pihalla pääsee tutustumaan karjalaiseen talonpoikaskulttuuriin ja tunnelmoimaan millaista tuohon aikaan on ollut. Piha-alueella vieraileva löytää neljä 1800-luvulta peräisin olevaa aittaa ja aidon karjalaisen kotitalon. Pihapiirissä on myös joinain kesinä auki oleva kesäkahvila ja joulun aikaan järjestetään Joulumaa -tapahtuma.

Hiljan pihalta Saimaata kohti liikkuessaan kulkija saapuu pian Saimaa Geoparkin opastuskeskukselle sekä samaisissa rakennuksissa sijaitseviin Imatran taide- ja kulttuurimuseoihin. Nämä museot kuuluvat myös osaltaan Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteisiin ja niissä voi vierailla reittiä kulkiessa tai kuten me päätimme tehdä, erikseen omana museokertanaan.

Reitin jatkuessa eteenpäin saavumme ihanien vanhojen puutaloalueiden saattelemana seuraavan kohteeseen, joka on vuonna 1975 toimintansa aloittanut Teollisuustyöväen asuntomuseo. Kyseiseen museoon on pääsy kesäaikaan ja näin syksyn kynnyksellä, me jouduimme tyytymään vain alueen ihasteluun ulkoa päin. Kuitenkin pelkkänä pihapiirinäkin kohde on hieno ja esimerkiksi pyöräilyreissun lomassa tuolla on hyvä viettää eväs- tai juomataukoa.

Reittiä jatkuu asuntomuseolta vielä hieman lähemmäs Saimaata, kunnes se kohtaa Tainiokosken uoman ja Vuoksen syntykohdan. Sieltä kulkija sillan ylitettyään kääntyy kohti Neitsytniemeä ja etenee vehreää, juuri kunnostettua ja laitettua rantaraittia pitkin kohti Pyhän Nikolaoksen kirkkoa ja vedenpyhityspuistoa. Vuonna 1956 valmistunut valkoinen kirkko, kuuluu yhdessä puiston kanssa Saimaa Geoparkin kulttuuri- ja luontokohteisiin. 

Länsipuolella Vuoksea on vielä yksi mainittava kohde, ennen saapumista takaisin keskustaan ja Imatrankoskelle. Nimittäin vuosien 1939–45 sodissa olleiden veteraanien muistoksi vuonna 1987 perustettu ja suunniteltu Veteraanipuisto. 

Puistoon saapuessa tulee väistämästäkin itselle mieleen Stonehenge, Englannissa sijaitseva esihistoriallinen monumentti. Niin saman tyyppisesti on 13 Salpalinjan panssariestekiveä sijoiteltu puiston keskelle puoliympyräiseen kuvioon. Nyt voin vain kuvitella kuinka mystinen tunnelma puistossa olisikaan, jos siellä vierailisi jonain syysaamuna, sumun ollessa ympäristöä pehmittämässä!

Veteraanipuistossa on kivisen muistomerkkimonumentin lisäksi myös istutettu 529 rauduskoivua sankarivainajien muistoksi. Koivurivit sijaitsevat kauniilla paikalla Vuoksen rannalla ja tuovat puistoon omanlaisensa arvokkuuden ja suomalaisuuden tunteen. On paikalla nähtävillä myös koivuista kertova kylttikin, josta ymmärsin, että siinä listatut nimet ilmeisesti edustaisivat kutakin koivua istuttanutta henkilöä.

Veteraanipuistosta matka jatkuu hetken matkaa Vuoksen vartta ja kuljettaa kulkijan takaisin Imatran keskustaan ja sen tunnetuimpiin Saimaa Geopark -kohteisiin: Suomen ensimmäiseksi perustettuun luonnonpuistoon eli Kruununpuistoon, Imatrankoskelle ja kosken äärellä kauniisti kohoavalle Valtionhotellille. Ja voin todeta, että ilman Saimaa Geoparkia tai Vuoksen kulttuurikierroksen tuomaa ohjausta, en olisi itsekkään varmasti osannut tutustua noita kohteita laajempaan kattaukseen. Ottakaa tekin siis Imatralla käydessänne kaupungista enemmän irti ja käykää tuo Vuoksea kiertävä reitti kohteineen läpi. Pyörällä reitti on juuri sopiva päivälenkiksi ja samalla saa kaupan päälle aikamoisen aimo annoksen Etelä-Karjalaista kulttuuria nähtävyyksineen!

Lopputoteamukseksi sanonkin, että Saimaa Geopark tarjoaa kyllä jokaiselle jotakin ja antaa kohteinensa paljon. Noutakaa siis opastuskeskuksista itsellenne Saimaa Geoparkin kartta ja lähtekää koluamaan kohteita – Mahtavia syyskelejä ja ihania ulkoilupäiviä kaikille!

– Jenna

26.8.2021

Saimaan kanavamuseolta – kanavapolulle ja takaisin

Keltainen rakennus Saimaan kanavan kupeessa henkii muistoja ja kutsuu puutarhaansa kierrokselle. Saimaan kanavamuseo toimii vuonna 1845 rakennetussa, vanhassa kanavan yläpiirin piiripäällikön virkatalossa. Kanavamuseossa on mahdollisuus vierailla ilmaiseksi kesä-elokuussa, kun sen yhteydessä toimii myös ihana, vanhaa aikaa henkivä kahvila. Sisätiloista vierailija löytää myös mm. muistoja kanavan syntyajoista tähän päivään ja hienoja yksityiskohtaisia pienoismalleja kanava-alueen vaiheista.  

Näin kesän loppupuolella kanavamuseon ollessa kiinni, on kuitenkin kanavamuseon ympärilläkin vierailijalle annettavaa. Isolta parkkipaikalta Saimaa Geopark -opasteen viereltä lähtee kiertämään Outdooractive -sovelluksestakin löytyvä Mälkiän museoaluetta kiertävä kanavapolku. Kanavapolku on noin 4 kilometriä pitkä ja helppokulkuinen reitti, jonka varrella kulkija pääsee näkemään vanhan ja nykyisen Saimaan kanavan tunnelmaa.

Saimaan kanava on Suomen tärkein kanava ja sillä on pituutta 43 kilometriä. Kanavavasta lähes puolet sijaitsee Venäjän puolella ja puolet Suomen. Sulkuja kanavaan sijoittuu kahdeksan ja niistä jo kaksi löytyy museoalueella kulkevan kanavapolun varrelta.

Kanavapolun alussa, Mälkiän sulun vierellä on ensimmäinen muisto vanhan kanavan rakenteista. Vesi valuu enää pienestä putkesta vanhaa kanavaväylää pitkin ja sen sulkutasoja käyttää ihmisen sijasta vedessä lilluvat sinisorsat. Tästä kohdin kanavapolku ylittää siltaa pitkin myös vanhan väylän ja ohjaa kulkijan kanavien väliin jatkuvalle reitille.

Mälkiän sululta ja siellä olevalta Urho Kekkosen puistolta, reitti jatkuu 6 tien siltojen ali ja hyvällä tuurilla näillä kohdilla voi nähdä sulkua käyttävän aluksen. Meidän kiertäessä kanavapolkua ei aluksia kuitenkaan tällä kertaa näkynyt.

Ennen kanavapolun saapumista Mustolan sululle on vielä nähtävissä vanhan kanavan sulkurakenteita ja kuinka se näillä kohdin liittyy osaksi nykyistä Saimaan kanavaa. Vanha omenapuu ja kanavaa reunustavat tammet henkivät historiaa ja luovat hyvin tunnelmaa vanhasta kanavamiljööstä. On kanavapolun varrelta löydettävissä myös kanavaympäristön historiasta tarkemmin kertovia opaskylttejä.

Ja koska tämä aamuinen retkemme kanavan äärellä ei olisi mitään ilman aamujuomia, löytyy meiltä pienten termarien verran myös kahvia ja kaakaota nautittavaksi. Ainut penkki, jonka reitin varrelta kuitenkaan löydämme, on vasta tuolla Mustolan sulun ja vanhan kanavan vierellä. Sielläkin aamujuomia nauttiessamme saamme katsella omaa luonto-ohjelmaa sinisorsista, jotka ilmeisesti aiempien ruokintojen myötä ovat myös tottuneet kanavapolulla kulkeviin ulkoilijoihin. Meillä ei kuitenkaan ole heille mitään tarjottavaa ja mielellään sorsille ei kai esimerkiksi pulla tai leipätuotteita niin suositellakaan.

Aamujuomien saattelemalla otamme vielä reippaat askeleet takaisin kohti Mälkiän sulkua ja toteamme, että tämä kanavapolku oli kiva, sekä antoisa reitti. Sopivasti historiaa sitä haluavalle, helppokulkuista pohjaa kuljettavaksi ja kesällä kanavamuseon ollessa auki, ei tarvitse ottaa edes omia eväitä. Kanavapolku on myös siitä hyvä, että se on kuljettavissa talviaikaakin ja reitin talvinen tunnelma tuo taas uutta näkökulmaa kohteeseen. 

Eikä tule unohtaa sitä, että kanavapolulta on helppo jatkaa matkaansa esimerkiksi pyörällä kanavan viertä pitkin, Nuijamaalle asti. Nuijamaalla sijaitsi jo aiemmin blogissamme esille tulleet Saimaa Geoparkin kohteet: Sormuskivi ja Nuijamaan kirkko.

Tämän myötä, ei muuta kuin mukavia, jo syksyyn päin kääntyviä retkipäiviä kaikille! 

– Jenna

12.8.2021

Tie 13 vie Kauriansalmen näkötornilta – Urpolan luontokeskukseen

Mikkelin ja Lappeenrannan välillä kulkee tie 13 ja sen varrelta löytyy Suomenniemi, tarkemmin ottaen paikka Kauriansalmi. Kauriasalmella on yksi Saimaa Geoparkin luonto- ja kulttuurikohteista: Kauriansalmen näkötorni ja sitä ympäröivät polut. 

Ensimmäisenä huomiona mainittakoon hieman paikan päälle navigoinnista. Nimittäin laittaessamme Kauriansalmen näkötornin Googlen karttapalveluun kohteeksi, ohjaa se meidät pienelle pihatielle, joka ei vie näkötornin parkkipaikalle. Kyseiselle parkkipaikalle löytyy erikseen oma hiekkatielle ohjaava musta pohjainen kyltti, jonka näet vasemmalla, tullessasi Kirkonkyläntietä hieman Hietakankaantien haarasta eteenpäin.

Näkötornille nousemme kapeaa hiekkatietä ja mäen päällä näkötornilla on lähtökohta kaikille kohteesta löytyville poluille. Kohteesta lähtee kolme eri pituista rengasreittiä: Välitien lenkki, Suojavedentien lenkki ja Haukilahden lenkki. Me lähdemme kiertämään näkötornin kolmesta rengasreitistä keskimmäistä, noin 2,7 kilometrin pituista Suojavedentien lenkkiä. Tällä lenkillä on myös metsätaitorata eli erilaisia opastauluja, joissa on esitetty jokin metsäaiheinen tehtävä ja opastus siitä, miten tehtäviä voi arvioida. Reitti soveltuu näin myös hyvin esimerkiksi osaksi koulupäivää ja luonto- sekä ympäristöaiheisia opintoja.

Reitti kulkee nuolilla osoitetusti kellon vastaiseen suuntaan ja vie kulkijaa läpi lehto, suo ja kalliopohjaisten metsien. Polku on reitillä ajoittain melko kapea ja liikuntarajoitteisen kulkijan voi olla vaikea tällöin edetä reitillä. Mahtuu reitille myös jyrkkiä laskuja ja nousuja, sekä muutama pätkä hiekkatiellä kulkuakin.

Kuljettuamme ensin reitin, päätämme vihdoin nousta Kauriansalmen näkötornille ihastelemaan maisemia ja syömään eväitä. Palat sitruunakakkua tuo mukavan lisän arkiseenkin päiväretkeen ja hemmottelee meitä hikisen lenkin jälkeen. Ehkä kakkupaloista saadulla hyvällä energialla, laitamme myös muutaman kolikon tornissa olevaan Kauriansalmen Kylät ry:n keräykseen. 

Meillä ei tällä reissulla ollut mukana siis sellaisia eväitä, jotka oisivat tarvinneet sen suurempaa valmistusta, mutta näkötornin lisäksi paikan päältä löytyy myös sellaiseen suojaisa laavu. Laavussa on istumatilaa ja mahdollisuus nauttia nuotion äärellä valmistetuista herkuista. Huom, jos metsäpalovaroitukset eivät ole voimassa.

Näillä kokemuksilla suosittelen siis poikkeamaan tieltä 13 ja valloittamaan tämän Saimaa maisemilla varustellun näkötornin! ehkä itsekin tulen vielä joku syksyinen ilta nauttimaan tuolla nuotioillallisen ja katsomaan tähtiä.

Ajaessamme tietä 13 Mikkeliin asti, kävimme myös tutustumassa hieman toisenlaiseen Mikkelin alueen Geopark -kohteeseen: nimittäin Urpolan luontokeskukseen ja sitä ympäröivään rehevän vehreään jokiympäristöön. Luontokeskuksena toimiva hellyttävän vaaleanpunainen Urpolan rakennus on myös yksi Mikkelin vanhimpia asuinrakennuksia.

Urpolan luontokeskus kuuluu Saimaa Geoparkin kulttuuri- ja luontokohteisiin sekä toimii Mikkelin alueella Saimaa Geoparkin opastuskeskuksena. Keskus on auki yleisölle kuluvalla kesäkaudella vielä elokuun loppuun keskiviikosta-sunnuntaihin ja syyskuussa ajanvarauksella ryhmille arkipäivisin tai ennen talven kiinnioloaikaa sopimuksen mukaan ryhmille/luokille.

Tällä hetkellä luontokeskus kätkee sisäänsä Saimaa Geopark –infon lisäksi myös avaruusteemaisen näyttelyn. Ilmaisessa näyttelyssä pääsee näkemään tähtikuvioita, erilaisia säämuotoja ja interaktiivisen avaruusseinän. Kyseistä seinää koskettaessa, avautuu katsojalle erilaisia tähtiä tai muuta avaruuteen liittyvää kuva- ja videomateriaalia.

Vieraillessa luontokeskuksessa, ei kannata myöskään jättää välistä läheisessä jokimaastossa kulkevaa Urpolan luontopolkua. Luontopolku on 1,3 kilometriä pitkä ja kulkee lähes koko matkan luonnonsuojelualueella. Kävimme itse kulkemassa tuolla muutamia kauneimpia pätkiä, jotka lähtivät aivan luontokeskuksen kulmilta ja vanhan myllymiljöön ympäriltä. Luontopolun varrella on myös mielenkiintoisia opastetauluja, joista saa hyvää tietoa alueen kasvillisuudesta sekä eläimistä.

Polku kiemurtelee ihanan vehreissä lehtomaisissa maisemissa ja Urpolanjoen ohittaessa vanhan myllyn, sitä tuntee ikään kuin olevansa osa tunnettua Jurassic Park elokuvaa. En ihmettele siis yhtään, että tällä rehevällä alueella sanotaan viihtyvät hyvin erilaisia lintuja ja pikkunisäkkäitä.

Luontopolun varrella on myös hyvää pitää taukoja, sillä luontokeskuksen ja vanhan myllyn vierestä löytää retkeilijä mukavat, ympäri vuoden käytössä olevat tulipaikat. On vanhassa myllyssä, jopa kesäaikaan nuorten yrittäjien pitämä kesäkahvilakin. 

Nyt koulujen alkaessa ja useiden kesälomien ollessa ohi, ovat tällaiset helpot luontokohteet hyviä piristämään jokaisen arkiviikkoa. Eivätkä tällaiset retket vaadi edes paljoa: pitkälle pääsee jo, kun mukana on hyvät eväät ja retkiseura!

Vinkki: Mikkelissä vieraillessa voit yhdistää Urpolan luontopoluilla vierailuun myös helposti kaupungin Saimaa Geopark –kohteisiin lukeutuvat museot ja läheisen Mikkelin puiston.

– Jenna

29.7.2021

Pyöräillen eteläisen Saimaan ympäri

Oiva tapa tutustua eteläisen Saimaan ja kahden Salpausselkämme maisemiin, on lähteä pyörän selässä Saimaan saaristoreitille. Saimaan saaristoreitillä pääset tutustumaan Etelä-Karjalan merkittäviin kaupunkeihin: Lappeenrantaa ja Imatraan, sekä alueen viehättäviin kirkonkyliin Taipalsaareen – Ruokolahteen ja Joutsenoon. 

Saimaan saaristoreitti kulkee myös läpi Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän, tuoden matkan varrelle paljon jääkauden muovaamia maisemia ja merkkejä. Saimaa Geopark –kohteitakin reitille tai sen läheisyyteen jää melkein 25 kappaletta. Eli kohteita reitillä riittää ja jos tuntuu, että kaipaa vielä jotain enemmän, on yhteydet Puumalaan tai Savitaipaleen suuntaan mahdollisia.

Kilometrejä kertyy Saimaan saaristoreitillä noin 156 kilometriä ja siinä pääsee kulkemaan asfalttitietä lähestulkoon koko matkan, varsinkin silloin, jos haluaa hieman poiketa viralliselta reitiltä ja suunnata Sarviniemestä Taipalsaarelle (tai toisin päin) Suur-Saimaantien kautta.

Toinen tänä kesänä tullut reittivaihtoehto on myös venekyyti Utula-Äitsaari välillä. Kyseiseen venekyytiin mahtuu kolme pyöräilijää pyörineen, ja sen on pyörälautta Rastin tavoin maksullinen.  Tämä antaa kulkijalle kuitenkin mahdollisuuden poiketa Äitsaaren maisemareitille ja jättää välistä Syyspohja-Ruokolahti etapin. Kyseinen etappi on noin reilun 16 kilometriä ja ainut kohta Saimaan saaristoreittiä, jossa joutuu kulkemaan isomman liikennöidyn tien viertä.

Itse lähdin tutustumaan tähän kotiseutujen reittiin viime viikonloppuna ja alkuperäisen yhden yön-taktiikan sijasta, päätimmekin polkea reitin kokonaan yhden päivän aikana. Kesällä vuorokaudessa riittää hyvin valoisia tunteja polkemiseen ja itselle reitin läheisyys tuo taas mahdollisuuden vierailla sen kohteissa myöhemminkin. Kaikkia reitin kohteita ja nähtävyyksiä ei siis käyty tällä reissulla läpi, vaan keskityimme enemmän itse reittiin. Toki teimme myös reitillä muutamia omia poikkeuksiakin, sillä kotiseutualueena tietyt paikat olivat jo ennestään tuttuja, eikä kilometrit muutoksien myötä niinkään muuttuneet.

Kiersimme saaristoreitin kellon suuntaisesti ja lähtökohtana meillä oli Lappeenranta.  Lappeenrannasta Sarviniemeen on maisemat Saimaata hipovia, maaseudun tunnelmaisia ja mäntymetsiä halkovia. Matkalle sattuu myös Saimaa Geoparkin -kohteista: Lappeenrannan linnoitus, läheinen Rapasaaren vanha rautatieasema, Kuivaketveleen linnavuori, Taipalsaarella puukirkko, reunamuodostelma ja Röytyn kotiseututalo sekä Rasti-lautan toisena lähtöpisteenä toimiva Sarviniemi.

Sarviniemessä löydät mm. ihanan kultaisen hiekkarannan, retkiruokailupaikat, käymälät sekä infotaulut alueen geologiasta ja synnystä. Sarviniemi on palveluiltaan tarkoitettu päiväretkeilyyn ja venesatamaksi, näin yöpyminen alueella on poikkeuksellisesti kielletty.

Lauttayhteys kestää noin puolisen tuntia ja vie meidät leppoisasti Saimaata pitkin Kyläniemen retkisatamaan. Kyseisen sataman yhteyteen on juuri rakennettu myös pyöräretkeilijöitä palvelemaan uudet käymälät ja retkikatos.

Retkisatamaan tullessa ja sieltä lähtiessä kannattaa myös samalla poiketa katsomaan yhtä läheistä Saimaa Geopark -kohdetta: Rastiniemen rantamuodostumia. Paikka on aivan Kyläniemen kärjessä ja tarjoaa perinteiset päiväretkeilypalvelut sekä hienot näkymät hiekkaharjuilta – hiekkarantojen kautta Saimaalle. 

Kyläniemen retkisatamasta meidän matkamme jatkui kuitenkin saaren nimeä kantavalle lossille ja sillä Saimaan yli mantereen puolelle. Mantereelle saavuttaessa, poljimme vain vartin verran, kunnes käännyimme jo kyltin osoittamaan suuntaan oikealle. Muutaman sata metriä jatkuva hiekkatie vei meidät seuraavaan kohteeseemme: Huuhaarannalle. Pidimme kyseisellä rannalla evästauon ja vilvoittelimme jalkoja ihanan kirkkaassa vedessä.

Ranta yksi Saimaan pisimpiä hiekkarantoja ja sillä on pituutta noin 1,5 kilometrin verran. Eikä ihme, että tätä rantaa hehkutetaan, onhan se nyt aika hieno! Huuhanrannan keskivaiheille on myös rakennettu retkeilijöille uusi käymälä sekä grillikatos, jossa mahtunee suurempikin porukka ruokailemaan. 

Seuraava etappi vei meidät Utulan maisema-alueen läpi isommalle Puumalatielle, jonka johdattaman saavumme kuuluisan leijonan kylään: Ruokolahdelle. Ruokolahdella on kulkijalle tarjolla lisää Saimaa Geopark -kohteita sekä palveluja kuten kaupat, kahvilat ja ruokapaikat. Saimaan saaristoreitti kulkee hyvin Ruokolahden keskustaajaman läpi ja antaa itsestään parhaimmat palat retkeilijälle mukaan. 

Imatraa kohti mentäessä reitti kulkee mukavasti pyöräteitä pitkin ja saavuttaa lopulta Imatrankosken Vuoksen viertä edeten. Imatrankosken uoma, jopa ilman kosken kuohujakin, on merkittävä näky ja se kannattaa käydä ehdottomasti katsomassa. Kosken lisäksi Saimaa Geopark –kohteita on viereinen Kruununpuisto ja Imatran Valtionhotelli.

Imatralta reitti jatkuu kohti Lappeenrantaa, jättäen matkan varrelle Joutsenon. Reitti kulkee lähes koko ajan Joutsenossa hyvinkin lähellä Saimaata, tarjoten retkeilijälle peruspalvelujen lisäksi myös uimapaikkoja kuten Hinkanrannan sauna tai Ahvenlampi. 

Joutsenosta matkan lähestyessä Lappeenrannan satamaa, jää reitin varrelle vielä muutamia poikettavia Saimaa Geopark –kohteita: Murheisten rannan kivikautinen asuinpaikka, Saimaan kanava-alue ja kanavamuseo sekä Pontuksen kaivanto ja Lauritsalan kirkko. 

Ei voi siis sanoa, etteikö Saimaan saaristoreitti antaisi kulkijalleen paljon! Suosittelenkin kaikille reittiä, jos ulkoilu ja nähtävyydet Saimaan alueella kiinnostaa.

PS. Matkaa suunnitellessa kannattaa katsoa kaikkia alueella toimivat Saimaa Geopark Partner -yritykset ja heidän tarjoamansa palvelut. Tarkemmat Saimaan saaristoreitin reittikuvaukset löydät sivuilta www.outdooractive.com ja https://ekarjala-retkeily.fi.

Iloisin pyöräilyterveisin,

– Jenna

15.7.2021

Retkeilymaisemia muinaisilta suojapaikoilta – Saimaan linnavuorilta

Linnavuoret ovat rautakautisia muinaislinnoja, joita pelkästään Saimaan alueella tunnetaan olevan 12 kappaletta. Ne toimivat aikoinaan suomalaisille väliaikaisina puolustuspaikkoina, jonne vetäydyttiin suojaan erilaisten uhkien uhatessa. Muinaislinnat rakennettiin yleensä korkeiden ja jyrkkien kallioiden päälle, joista oli hyvät näköalat eri puolille ympäristöön.

Saimaa Geopark – kohteisiin lukeutuu kaksi tällaista linnavuorta: Pisamalahden ja Kuivaketveleen linnavuoret. Kävinkin sulan maan aikaan kipuamassa näistä molemmille ja katsastamassa niiden palkitsevat näköalat Saimaan ylle.

Sulkavalla sijaitseva Pisamalahden linnavuorelle lähdimme kipuamaan helteisenä lauantaina, vesipullot matkassa. Reitti pysäköintipaikalta linnavuoren huipulle on hyväkuntoista ja leveää polkuväylää, jota uskoisin liikuntarajoitteisenkin pääsevän. Viimeisimpänä ennen huippua on myös uudehkot metalliportaat, jotka helpottavat jyrkimmän kohdan nousua.

Pisamalahden linnavuori on maastoltaan hyvin lohkareista ja näyttävää. Sen syövereistä voi kuuleman mukaan löytää myös muutamia luolia, jos maisemien lisäksi kaipaa vielä jotain muutakin koettavaa. Itse emme näitä luolia lähteneet tällä kertaa etsimään, sillä jo maisemat saivat allekirjoittaneen haltioituneeksi: Alla avautui sokkeloista Saimaata silmän kantamattomiin ja jalkojen juurella kasvoi kanervat yhdessä mustikoiden kanssa. Sanoin vain, että ” Wow!”.

Linnavuori itsessään sijaitsee siis aivan Saimaan äärellä ja sen juurella sijaitsevat laiturit ovat retkeilijän helppo saavuttaa myös vesiteitse. Muutamien askeleiden päästä laitureilta on myös hyvä hormillinen grillikatos ja huussi. Eli retkeilypuitteet ovat enemmän kuin kunnossa. 

Toinen hieman pienempi Kuivaketveleen linnavuori sijaitsee Lappeenrannan vieressä, Taipalsaarella. Sinne kuljimme kevään lopulla kaverini kanssa Lappeenrannasta pyörin, sillä matkaa tulee suuntaansa iltapäiväretkelle sopivat 7 kilometriä. Lähestulkoon koko matkan pääsee myös polkemaan pyöräteitä pitkin, eli reitti kaupungista soveltuu näin hyvin pienemmillekin polkijoille.

Kuivaketveleen linnavuoren pysäköintipaikalle tullessa, lähtee polku nousemaan siitä heti kohti huippua ja matkalla olevia puisia portaita. Portaiden yläpäästä noustaan vielä muutaman askeleen verran kohti näköalatasannetta ja sieltä puiden lomasta pääsee ihailemaan Saimaata sekä nauttimaan vaikka eväsjäätelöt. Olin itse esimerkiksi pitänyt ruokatermaria hetken aikaa pakkasessa ja matkalta ostetut jäätelöt tulivat sen sisällä kätevästi kohteeseen, ollen mainioita viilennysherkkuja huipulla nautittavaksi.

Tällä linnavuorella on korkeutta noin 20 metriä ja sen 600 metrin pituudella risteilee monia eri polkuja. Polkuja seuratessa voi huomata joitain merkkejä paikalla olleesta muinaislinnasta ja nähdä sen maastoon hautautuneita hirsivarustusten perustuksena olleita kivivallien jäännöksiä. 

Molemmilla linnavuorilla vierailleena, voin sanoa, että niiden olevan maisemallisesti hienoja retkikohteita ja niiden helppo saavutettavuus tekee ne monelle kohderyhmälle sopivaksi. Toivonkin nyt, että näiden pienten esittelyjen myötä, yhä useampi teistä löytää nämä kaksi Geopark – kohdetta ja tutustuu niihin retkeilyetikettejä noudattaen sekä uteliaasti löytöretkeillen! 

Muistakaa näinä hellepäivinä retkeillessä: hyvä nesteytys, päähineet, aurinkosuojat ja useat energiatankkaukset.

  • – Jenna

1.7.2021

Koe lappeenrannan linnoitus ja Saimaa Geoparkin uusi AR-matka!

Mikä on AR, voinko käyttää sitä omalla puhelimellani ja miten se toimii? Tällaisia kysymyksiä minullakin heräsi, kun kuulin siitä ensimmäisen kerran. Halusin kuitenkin päästä asiasta jyvälle ja parhaitenhan se onnistui, kun suuntasin itseäni lähimmälle Geoparkin pääopastetaululle Lappeenrannan satamaan. 

Näitä pääopastetauluja, joista AR- matkan voi avata, löytyy siis seuraavista kohteista: Imatrankoski, Lammassaari, Ruokolahden kirkonmäki, Mikkelipuisto, Juvan kunnantalon luonta, Sulkavan torilta, Puumalan satamasta, Taipalsaaren kunnantalon viereltä, Savitaipaleen torilta ja täältä Lappeenrannan satamasta.

Saimaa Geoparkin opastetaulusta löytyi AR-matkasta kertova lisäkyltti, joka opasti minut lataamaan ensimmäiseksi ilmaisen SALMI AR -sovelluksen. Kun sovellus oli puhelimessa, pääsi sen sisältöön käsiksi ja sieltä etsimään hakutoiminnolla Saimaa Geoparkin AR-matkan. Tämä kyseinen ”matka” tulee ladata sovellukseen, jonka jälkeen painamalla sovelluksen tarjoamaa skannaa -painiketta, osoitetaan opastetaulua ja AR-sisältö aukeaa käyttäjän puhelimen näytölle.

Pian näytöllä alkaa tapahtua ja Keijo Geo Bardiksi itseään kutsuva ääniopas, aloittaa kertomaan mitä Saimaa Geopark on. Tällainen oppaan ohjaama, ei liian virallinen opastus, avaa mukavasti uudella tavalla Geoparkin maailmaa ja tuo sen helpommin koettavaksi myös tavalliselle geologiasta vähemmän tietävälle kulkijalle.

Lappeenrannan sataman opastetaulun AR-matkan jälkeen suosittelen Saimaa Geoparkista kiinnostuneiden jatkamaan matkaansa myös vieressä sijaitsevaan Lappeenrannan linnoitukseen ja sen päästä löytyvään Järvimaailma Saimaariumiin. Saimaariumin tiloista löydätte Saimaa Geoparkin infopisteen, materiaalia ja mm. suuren kartan alueen kaikista Geopark -kohteista.

Lappeenrannan linnoitus on itsessään yksi kiinnostavista Saimaa Geoparkin kohteista ja siinä yhdistyy sopivasti niin geologiset kuin kulttuurisetkin piirteet. Linnoitus on rakennettu ensimmäisen Salpausselän reunamuodostelman päälle paljolti paikallisia kivimateriaaleja hyödyntäen ja sen päässä oleva Etelä-Karjalan museorakennus on lähes kokonaan rakennettu läheisen Ihalaisen kalkkikivilouhoksen lohkareista. 

Linnoituksen historia on tuonut alueelle myös monia muitakin kiinnostavia nähtävyyksiä. Sillä linnoituksessa kulkiessaan voi päästä näkemään vielä pystyssään olevia vanhoja naisvankilan rakennuksia sekä Suomen vanhimman ortodoksisen kirkon. 

Linnoituksen rikas historia ja kulttuuri avautuu myös luonnoltaan enemmän, jos siellä lähtee kulkemaan viime vuonna avattua Linnoituksen luonto- ja kulttuuripolkua. Polku kulkee läpi linnoituksen, pujotellen samalla ihanien valliniittyjen läpi ja luoden kulkijalle aika ajoin mahdollisuuden nauttia ympärillä olevista upeista maisemista Saimaalle. Polun varrelta löytyy myös infotauluja, jotka kertovat osansa linnoituksen historiasta ja mm. alueella olleista kasveista. Tämän kyseisen reitin voit aloittaa eri kohdista linnoitusta, mutta virallisen aloituspisteen infotaulun löydät Katariinantorilta, linnoituksen keskeltä.

Nyt näiden uusien virtuaalimaisemien ja Lappeenrannan kaupunkikohteiden myötä, toivotan kaikille aktiivisia kesäpäiviä Saimaan äärellä! 

  • – Jenna

16.6.2021

Ilkonsaari – Kallioinen saari keskellä Saimaan sinisiä selkiä

Kolmesta erikokoisesta saaresta koostuva Ilkonsaaret, on monelle Saimaalla liikkujalle tuttu saarikokonaisuus. Saaret sijaitsevat Suur-Saimaalla isojen selkien keskellä ja niissä on monipuolinen luonto, joka kätkee sisäänsä hienoja rantakallioita sekä uimaan kutsuvia hiekka- ja kivirantoja. 

Näistä kolmesta saaresta yhdellä on kuitenkin myös yksi kiinnostava erikoisuus, sillä sitä kutsutaan skiittasaareksi. Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön omistama Ilkonsaari kätkee 1,5 kilometrin pituisen polkureittinsä varrelle viisi erilaista ortodoksista tsasounaa. Tsasounat ovat pieniä kappeleita, jotka edustavat ortodoksisen kirkon perinteitä ja ovat Ilkonsaaressa avoinna kaikille vierailijoille.

Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö järjestää tänä kesänä Taipalsaaren Sarviniemestä muutamia venekyydillisiä päiväretkiä Ilkonsaareen ja tällaiselle retkelle lähdin itsekin viime perjantaina. Perjantain pilvipoutainen sää oli mitä mainion Saimaan retkisää ja pitkähihaista tai huivia kaulalle kaipasi vain venematkojen tuulessa.  Rasti – veneen kyytiin mahtui hyvin parisenkymmentä iloista matkaaja lapsenlapsista – vaariin.

Vene vie vierailijat Ilkonsaaren eteläpäähän ja laiturilta poistuttaessa pääsee kulkija jo heti saaren läpi menevälle pääpolulle. Jos evästaukoa haluaa jo pitää ennen saareen tutustumista, onnistuu sekin laiturin vieressä olevilla grillipaikoilla, joissa molemmissa on hormillinen tulipaikka. Muistathan aina tarkistaa ennen tulentekoa, kuuluuko silloinen retkipaikkasi minkään varoituksen alle ja onko tulenteko kyseisenä ajankohtana kuinka sallittua.

Pääpolkua seuraillessa näkee hyvin kaikki saaren viisi tsasounaa ja se on päällystetty kivituhkalla, jotta liikuntarajoitteisempikin vierailija pääsee paikoissa mukavammin kulkemaan.

Saaren puolivälissä on matalampi hiekkakannassa, jonka molemmilta puolilta on oiva mahdollisuus pulahtaa uimaan tai pitää taukoa grillikatosten suojassa.

Kannaksella oleviin puihin on myös mukava ripustaa riippumatto ja katsella molemmin puolin aukeavaa Saimaata. Lounaan ja saarikiertelyn jälkeen riippumattoilu onkin oiva keino ottaa hetki rennosti ja nauttia vain olosta. Kuunnella kuinka linnut laulavat ympärillä, antaa rangan levätä laakereillaan ja tuulen heiluttaa hiljalleen mattoa. Mikäs siinä ollessa!

Jos kuitenkin rentoilun lomassa haluat saada saaresta vielä lisää irti, suosittelen silloin poikkeamaan pääpolulta saaren itäreunaa mukaileville pienille metsäpoluille. Näiltä poluilta aukeaa kallioisia, suopursujen ja varpujen reunustamia maisemia, jotka tuovat esille hyvin saaren monipuolista luontoa ja sen geologisia piirteitä.  Yksi tällainen polku kulkee keskivaiheen kannakselta päälaiturille asti. Kannakselta polulle mentäessä voi myös nähdä matalan veden aikaan n.300 metriä pitkän Saimaaseen ulottuvan vedenalaisen särkän. Tänä kesänä Saimaan vesi on kuitenkin niin korkealla, että itse en ainakaan tällä kertaa kyseistä särkkää pystynyt näkemään. 

Veden korkeus ei kuitenkaan estä meitä näkemästä jotain muuta, nimittäin saimaannorppia. Niitä on aina aika ajoin nähty uiskentelevan myös Ilkonsaarien läheisyydessä.

Ensikokemukselta Ilkonsaari oli positiivinen ja vaikka en itse saaren tsasounoista ollut niinkään kiinnostunut, oli ne erilaisina rakennelminaan hienoja ja mielenkiintoisia nähdä. Saaren luonto sen sijaan puhutteli minua enemmän ja se miten niin pieneen saareen mahtui niin paljon koettavaa. Saaressa olevat Saimaan Geoparkin kyltit ovat myös hyvä lisä saaren informatiivisuuteen ja avasivat hieman enemmän sitä mitä saari pitää sisällään.

Ehkä tekin pakkaatte siis aurinkorasvat, hyttysmyrkyt, uimavehkeet sekä eväät matkaan ja suuntaatte tänä kesänä päiväretkelle Saimaan selkien ympäröimään kulttuuri- ja geokohde Ilkonsaareen! 

  • – Jenna

27.5.2021

Kolme rengasreittiä järvimaisemilla

Puumalan keskustan läheisyydessä, Saimaan ympäröimänä sijaitsee kolmesta rengasreitistä koostuva Norppapolku. Polku on kokonaisuudessaan 13 kilometriä pitkä ja se on jokaisen helppo kulkea itselleen sopivissa pätkissä. Saimaa Geoparkin geokohteisiin polku on päässyt geologisten nähtävyyksien ja upean Saimaan järviluonnon voimin.

Matkan varrella kulkija saa nauttia monenlaisista maisemista; seuratessaan hyvin merkattuja polkuja läpi kangasmetsien, noustessaan jylhille kallioille ja mukaillessaan muinaisrantojen muotoja laskeutuen veden äärelle.

Norppapolun rengasreitti

Me lähdimme Norppapolulle viime lauantaina naisten ulkoiluporukan voimin ja pakkasimme reppuihimme lounaan matkan varrella nautittavaksi. Ajoimme auton parkkiin reitin keskivaiheilla sijaitsevalle Kaivannon P-paikalle ja päätimme kulkea Kotkansaarenkierroksen ennen lounasta.

Reitille voi lähteä myös Puumalan satamasta, mutta itse halusimme päästä suoraan metsäpoluille, joille pääsee juuri aloittamalla kulkemisen Kaivannon P-paikalta tai esimerkiksi Luukkolantien risteyksen P-paikalta.

Kotkansaarenkierros ja kaksi henkilöäKotkansaarenkierros

Poluilla kulkiessamme saimme kokea ihanan toukokuisen luonnon vehreyden ja totesimme, että hieman pilvinen sää oli juuri sopiva ilma tällaiselle rennolle päiväreippailulle. Matkan varrella on myös lukuisia hiekkapohjaisia uimapaikkoja, joiden innoittamana suunnittelimmekin heti uutta kesäisempää reissua Norppapolulle, mutta pääteemana olisi silloin Saimaaseen pulahtelu.

Norppapolun opasteMuinaisrannat opaste

Reitit ovat pääosin mukavia neulaspolkuja ja geologisten nähtävyyksien huomioiminen on tehty kulkijalle helpoksi. Polkujen varrella on hyviä opastetauluja, joista näkee mitä maisemasta on hyvä huomioida ja miten jääkausi on näkymää muokannut.

Norppalaavutelttailu kielletty opaste

Pidimme oman lounastaukomme Kaivannon uudella laavulla, jonka kolmesta tulipaikasta mahtuu nauttimaan useampikin kulkija. Laavun nuotiolla valmistui tällä retkellä meille linssikeittoa, nakkeja ja lounasleipiä. Kaikki nautittiin suurella ruokahalulla ja Saimaa näkymistä nauttien.

Laavu on itsessään upealla paikalla aivan veden äärellä ja sen rakenteissa sekä saavutettavuudessa, on huomioitu hyvin liikuntarajoitteisetkin ulkoilijat. Laavulla vieraillessa tulee kuitenkin kaikkien muistaa meille yhteisien retkeilyetikettien noudattaminen ja se, että telttailu on tämän laavun ympäristössä kielletty.

Maisema Norppapolulta

Saimaata näkee Norppapolulla kulkiessaan lähes koko ajan ja mahdollisuus polun nimikkoeläimen bongaamiseenkin on. Saimaannorppia elää uusimpien laskentojen mukaan Saimaassa noin 420 yksilöä ja Puumala alueena on norppabongaukselle otollinen. Ajankohtana parhain on juuri toukokuu – kesäkuun alku, sillä silloin norpat vaihtavat karvaansa ja viettävät aikaa lekotellen näkyvissä kivillä.

Me emme päiväretkemme aikana valitettavasti tällä kertaa nähneet norppia, mutta retki oli kaikkineen silti oikein onnistunut sekä mieliä lataava. Tämän myötä suosittelenkin, että tekin pakkaatte siellä uimavarusteet mukaan ja lähdette nauttimaan seuraavasta kesäpäivästä Puumalan Norppapolulle!

TIESITKÖ, että tällä viikolla Saimaan Geopark – kohteiden tutkiminen ja kokeminen on vieläkin ajankohtaisempaa, sillä vietämme Geopark -viikkoa. Viikon aikana halutaan entisestäänkin nostaa kaikkien mahtavien geokohteiden tunnettavuutta ja tuoda niiden mahdollisuuksia esille meille kaikille.

– Jenna

12.5.2021

Tarinoiden täyteinen siirtolohkare ja punainen kirkko

Vapun jälkeinen sunnuntai ja munkkeja olisi vielä muutama jäljellä. Tämä tarkoitti sitä, että taukoeväät on jo päätetty, enää puuttui vain retkikohde.

Olimme lähdössä päiväretkelle pyörin ja halusimme käydä tutustumassa myös samalla joihinkin Saimaan Geopark-kohteisiin. Näillä perustein päiväretkemme määränpääksi valikoitu rajan tuntumassa sijaitseva Nuijamaa. Lappeenrantaan kuuluva taajama, joka pitää sisällään peräti kaksi kohdetta: Sormuskiven ja Nuijamaan kirkon.

Nuijamaalle pyörin suuntaavalle suosittelemmekin etsimään tiedot Saimaan kanavan pyöräilyreitistä, joka lähtee kanavamuseon kulmilta ja vie kulkijan Nuijamaalle asti. Kotimatkalla voi palata samaa reittiä kuin tullessa tai tehdä pyöräilyreitin mukaisen koukkauksen Joutsenon suuntaan, nähden myös Saimaan Geopark -kohteisiin lukeutuvan Konnunsuon maisema-alueen. Konnunsuo on keväisin ja syksyisin erinomainen lintujen bongauspaikka ja sen pellon laidalta löytyy myös lintutorni. Alue yhdessä Höytiönsuon kanssa on myös valittu Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 100 luontohelmeä -kohteisiin.

Oma retkemme lähtee Lappeenrannan keskustan tuntumasta, mistä matkaa Nuijamaalle kertyy pyöräreittiä mukaillen noin 27 kilometriä suuntaansa. Tästä matkasta suurimman osan kuljemme kanavan viertä hiekkatiellä ja osittain jopa vanhan ja uuden kanavan välissä. Kanavan läheisyys ja sen maisemat ovat mukavia reitillä, mutta hiekkatien kunto on paikoin vaihteleva. Jos siis ajattelit lähteä matkaan ohutrenkaisella maantiepyörällä, suosittelen koukkaamaan Nuijamaalle asfaltoituja teitä pitkin.

Nuijamaa itsessään on hiljainen ja pieni taajama. Sen niin sanotussa keskustassa ei sijaitse mitään kauppoja tai vastaavia, vaan näin ollen omat taukoeväät onkin hyvä olla mukana. Keskustassa on kuitenkin nämä kaksi Saimaa Geopark -kohdetta, joista toisen juurelle saavumme ensimmäisenä. Nuijamaan sormuskivi on näyttävä näky ja samalla tiedettävästi yksi Suomen suurimpia jäätikön liikuttamia siirtolohkareita.

Sormuskivellä on monta tarinaa vuosien varrelta ja sen suurikokoisuus on tehnyt siitä aikoinaan mm. hyvän tähystyspaikan. Kerrotaan, että ennen talvisotaa lotat pitivät kiven päällä ilmavalvontaharjoituksia ja niin myös sen juurelta paikalliset miehet lähtivät talvisotaan. Kiven päälle on kulkenut myös jonkin aikaa kierreportaat ja sen huipulla herrasväen sanottiin viettäneen kahvihetkiään maisemia ihaillen. En voi kieltää, ettenkö olisi nyt itsekin mielelläni pitänyt tauon juuri tuolla ylhäällä. Harmiksi, noita portaita ei vain enää ole.

Sormuskiveltä näkyy myös Nuijamaan toinen kohde, punainen kirkko ja kellotapuli. Nuijamaan ensimmäinen kirkko paloi vuonna 1941.Tämä nykyinen kirkko rakentui paikalleen melkein 9 vuotta palaneen jälkeen, ollen ensimmäisiä sotien jälkeen rakennettuja jälleenrakennuskirkkoja. Kirkko on arkkitehtuuriltaan ja punaiselta väriltään muista lähialueen kirkoista paljonkin poikkeava ja erilainen. Aika soma.

Itselle tulee väistämättäkin mieleen jokin lapsuuden satujen rakennus, ja voisin kuvitella kuinka karhumuori tulisi kirkon ovista toivottamaan meidät tervetulleeksi. Kirkon vieressä sijaitsevan kellotapulin ovetkin ovat pienempää kokoa, ja aikuinen joutuu niistä kulkiessaan varmasti hieman kumartamaan mennessään.

Saatuamme katsottua nämä Nuijamaan kaksi Geopark- kohdetta, oli meillä kuitenkin ohjelmassa vielä se kuuluisa tauonpaikka. Munkit kutsuivat pyörälaukussa ja oli hyvä ottaa hieman lepoa ennen kotimatkaa.

Tämä sunnuntairetki sisälsi ulkoilua, nähtävyyksiä ja jätti lopuksi vielä suunkin makiaks! kyllä tällaisia lähiseuturetkiä voi suositella.

– Jenna

15.4.2021

Punamultaa kallioseinämissä

Tuhansia vuosia sitten Saimaan rannoilla oli maalauspohjana kallioseinämät, joista syntyi meille entisajoista viestivät kalliomaalaukset. Käytettiin punamultaa ja tehtiin kuvia sen aikaisesta elämästä.

Suomessa monelle kalliomaalaukselle on tyypillistä, että se sijaitsee jonkin vesistön äärellä. Näin on myös Saimaan Geoparkin geokohteisiin lukeutuvien kalliomaalausten kanssa. Niistä merkittävimmät kolme: Astuvansalmi, Kolmiköytinen ja Syrjäsalmi, kaikki Saimaan välittömässä läheisyydessä. 

Tunnetuin näistä kolmesta on varmasti Astuvansalmen kalliomaalaus. Kyseinen kohde sijaitsee Ristiinassa, Mikkelissä ja sen voi tavoittaa kulkemalla noin 2,5 km pituisen luontopolun tai rantautumalla kohteen laiturille Saimaalta käsin. Saimaa Geopark suosittelee vesiltä rantautumista.

Me tutustuimme Astuvansalmen kalliomaalauksiin jalkaisin.  Polulla kulkemiseen kannattaa varata vedenkestävät kengät, ainakin näin keväisin. Reitillä on puolessa välissä veden ylitys, joka ei tällä hetkellä ole kunnossa ja vaatii hieman tasapainoilua laudalta toiselle, jotta siitä pääsee yli. Reitti kannattaa kuitenkin lähteä kulkemaan, sillä polun päässä on palkinto. Noustessasi viimeisen mäen kallioineen, saat jo esimakua Saimaasta ja siitä mitä tuleman pitää.

Päätämme heti, että vietämme oman lounastaukomme noissa maisemissa, käyden kuitenkin ensin katsomassa itse teokset. Puuportaat laskeutuvat kallion vierestä alas Saimaan rantaan ja kuljemme hieman vasemmalle päästäksemme kallioseinämän alle rakennetulle katselutasanteelle. Kallioseinämästä on tietojen mukaan löydettävissä jopa 65 kuvaa ja kokonaisuudessaan kalliomaalaus onkin Suomen sekä pohjoismaiden laajin.

Kuvia katsellessa, sen suuren kallioseinämän alla, ei voi käsittää kuinka jotain niin kauan aikaa sitten tehtyä voi olla vielä siinä ja niin nähtävissä. Edessämme on paljon punavärein tehtyjä, tunnistettavia hahmoja ja eläimiä. Kohteena Astuvansalmi on mielestämme todellakin käynnin arvoinen. Astuvansalmi liitettiin Euroopan neuvoston Prehistoric Rock Art Trails -kulttuurireittiin vuonna 2019. Astuvansalmi on kulttuurireitin ensimmäinen suomalainen kohde.

Toiveita kohteeseen kuitenkin vielä on. Vaikka kohde lukeutuu Saimaa Geoparkin geokohteeksi, ei sen reitiltä tai kalliomaalausten viereltä, löydy minkäänlaisia Geopark-opasteita. Huomaamme myös, että alhaalla kalliomaalausten vierellä ja ylhäällä niiden päällä, on tehty laittomia tulipaikkoja. Tällaiseen kohteeseen, joka tulee olemaan suosittu ja kävijämäärät nousujohteisia, toivoisi siis jonkinlaista virallista tulipaikkaa, vaikka ilman puuhuoltoakin. 

Muistuttaisinkin, että laittomat tulipaikat vahingoittavat aina kohteen ympäristöä ja virallisten ohjeiden mukaan kalliomaalaukset kuuluvat suojeltuihin muinaisjäännöksiin, eikä niiden lähiympäristöä saa mitenkään vahingoittaa.

Vaikka Astuvansalmi on merkittävin kalliomaalauskohteistamme Saimaa Geoparkilla, suosittelen yhdistämään Saimaata kiertäessä kohdelistalle myös Syrjäsalmen Puumalassa ja Kolmiköytisen Ruokolahdella. Molemmat noista kalliomaalauskohteista ovat helposti saavutettavissa, niissä on Geoparkin- opasteet ja helppokulkuinen polku vie kohteeseen 200–500 metrin jälkeen.

Puumalan Syrjäsalmen kalliomaalauskohde on kuvamäärältään Astuvansalmea pienempi, mutta silti kohteena kiinnostava. Neulasin ja kävyin reunusteltu polku vie Viljakansaarentien reunasta kalliomaalaukset-kyltin osoittamaan suuntaan ja pujottelee isojen kivilohkareiden välistä kohti rannan kallioseinämää. Geoparkin-kyltit kertovat kallioseinämän alla kohteen maalauksien synnystä ja sen mitä kaikkea voimme seinämässä nähdä. Syrjäsalmen kohteen helppous tekee siitä mukavan poiketa ja uskon, että hieman liikuntarajoitteinenkin kulkija pääsisi hyvin polkua pitkin paikalle.

Ruokolahdelle saapuessa tulee kalliomaalauksia nähdäkseen suunnata kohti sen suuria saari ja Kolmiköytisien vuorta. Kirjamoinniementie on hiekkatie, joka vie tulijan pieneen tienhaaraan ja mahdollistaa pysäköinnin parkkipaikalla olevan Saimaa Geopark-kyltin lähelle. Kyltistä saa jo hyvin tietoa kohteesta, mutta itse kalliomaalaus on hieman alempana Saimaan rannalla. Noin puolisen kilometriä pitkä polku laskeutuu kiemurtelevasti alas ja juuri ennen rantaa voi ihailla sulan maan aikaan sammaleiden peittämää kuusimetsää, jonka mättäät on todettu myös hyväksi eväspaikaksi.

Kolmiköytisien kalliomaalauksen edustalla on laituri, johon vesiteitse kohteeseen saapuvan on helppo rantautua ja jalkaisin tulijan nousta katsomaan kalliomaalauksia. Aivan veteen ulottuva kallioseinämä ja sen rantakivet, tekevät laiturilta katselun helpoimmaksi tavaksi ihailla maalauksia. 

Tämä kalliomaalaus on mielestäni kaikista näistä kolmesta pienin ja kuvia on siinä vähiten. Se ei tee kohteesta kuitenkaan vähäpätöistä, sillä senkin kautta saamme nähtäväksemme taas yhden palan lisää tuhansia vuosia sitten elettyä elämää. Kolmiköytisien vuori on myös itsessään mahtavan näköinen ja sen rannasta kauempana olevan osan alle muodostuu kalliolippoja, joiden alle pienempi kulkija varmasti löytää tien.

Tämän tekstin myötä, mukavia keväisiä retkipäiviä kaikille Saimaan Geopark-kohteiden parissa! 

– Jenna