Tervetuloa seuraamaan Saimaa Geoparkin retkeilyblogia. Blogi ilmestyy sivuille kuukausittain ja kesäaikaan muutaman kerran kuussa ja siinä tuodaan esille Saimaa Geoparkin kohteita, jotka ovat myös erittäin hyviä retkeilykohteita. Kirjoittajana on Jenna, joka toimii Etelä-Karjalassa luonto-oppaana ja tykkää retkeillä luonnossa. Mukavia lukuhetkiä!

12.5.2021

Tarinoiden täyteinen siirtolohkare ja punainen kirkko

Vapun jälkeinen sunnuntai ja munkkeja olisi vielä muutama jäljellä. Tämä tarkoitti sitä, että taukoeväät on jo päätetty, enää puuttui vain retkikohde.

Olimme lähdössä päiväretkelle pyörin ja halusimme käydä tutustumassa myös samalla joihinkin Saimaan Geopark-kohteisiin. Näillä perustein päiväretkemme määränpääksi valikoitu rajan tuntumassa sijaitseva Nuijamaa. Lappeenrantaan kuuluva taajama, joka pitää sisällään peräti kaksi kohdetta: Sormuskiven ja Nuijamaan kirkon.

Nuijamaalle pyörin suuntaavalle suosittelemmekin etsimään tiedot Saimaan kanavan pyöräilyreitistä, joka lähtee kanavamuseon kulmilta ja vie kulkijan Nuijamaalle asti. Kotimatkalla voi palata samaa reittiä kuin tullessa tai tehdä pyöräilyreitin mukaisen koukkauksen Joutsenon suuntaan, nähden myös Saimaan Geopark -kohteisiin lukeutuvan Konnunsuon maisema-alueen. Konnunsuo on keväisin ja syksyisin erinomainen lintujen bongauspaikka ja sen pellon laidalta löytyy myös lintutorni. Alue yhdessä Höytiönsuon kanssa on myös valittu Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 100 luontohelmeä -kohteisiin.

Oma retkemme lähtee Lappeenrannan keskustan tuntumasta, mistä matkaa Nuijamaalle kertyy pyöräreittiä mukaillen noin 27 kilometriä suuntaansa. Tästä matkasta suurimman osan kuljemme kanavan viertä hiekkatiellä ja osittain jopa vanhan ja uuden kanavan välissä. Kanavan läheisyys ja sen maisemat ovat mukavia reitillä, mutta hiekkatien kunto on paikoin vaihteleva. Jos siis ajattelit lähteä matkaan ohutrenkaisella maantiepyörällä, suosittelen koukkaamaan Nuijamaalle asfaltoituja teitä pitkin.

Nuijamaa itsessään on hiljainen ja pieni taajama. Sen niin sanotussa keskustassa ei sijaitse mitään kauppoja tai vastaavia, vaan näin ollen omat taukoeväät onkin hyvä olla mukana. Keskustassa on kuitenkin nämä kaksi Saimaa Geopark -kohdetta, joista toisen juurelle saavumme ensimmäisenä. Nuijamaan sormuskivi on näyttävä näky ja samalla tiedettävästi yksi Suomen suurimpia jäätikön liikuttamia siirtolohkareita.

Sormuskivellä on monta tarinaa vuosien varrelta ja sen suurikokoisuus on tehnyt siitä aikoinaan mm. hyvän tähystyspaikan. Kerrotaan, että ennen talvisotaa lotat pitivät kiven päällä ilmavalvontaharjoituksia ja niin myös sen juurelta paikalliset miehet lähtivät talvisotaan. Kiven päälle on kulkenut myös jonkin aikaa kierreportaat ja sen huipulla herrasväen sanottiin viettäneen kahvihetkiään maisemia ihaillen. En voi kieltää, ettenkö olisi nyt itsekin mielelläni pitänyt tauon juuri tuolla ylhäällä. Harmiksi, noita portaita ei vain enää ole.

Sormuskiveltä näkyy myös Nuijamaan toinen kohde, punainen kirkko ja kellotapuli. Nuijamaan ensimmäinen kirkko paloi vuonna 1941.Tämä nykyinen kirkko rakentui paikalleen melkein 9 vuotta palaneen jälkeen, ollen ensimmäisiä sotien jälkeen rakennettuja jälleenrakennuskirkkoja. Kirkko on arkkitehtuuriltaan ja punaiselta väriltään muista lähialueen kirkoista paljonkin poikkeava ja erilainen. Aika soma.

Itselle tulee väistämättäkin mieleen jokin lapsuuden satujen rakennus, ja voisin kuvitella kuinka karhumuori tulisi kirkon ovista toivottamaan meidät tervetulleeksi. Kirkon vieressä sijaitsevan kellotapulin ovetkin ovat pienempää kokoa, ja aikuinen joutuu niistä kulkiessaan varmasti hieman kumartamaan mennessään.

Saatuamme katsottua nämä Nuijamaan kaksi Geopark- kohdetta, oli meillä kuitenkin ohjelmassa vielä se kuuluisa tauonpaikka. Munkit kutsuivat pyörälaukussa ja oli hyvä ottaa hieman lepoa ennen kotimatkaa.

Tämä sunnuntairetki sisälsi ulkoilua, nähtävyyksiä ja jätti lopuksi vielä suunkin makiaks! kyllä tällaisia lähiseuturetkiä voi suositella.

– Jenna

 

15.4.2021

Punamultaa kallioseinämissä

Tuhansia vuosia sitten Saimaan rannoilla oli maalauspohjana kallioseinämät, joista syntyi meille entisajoista viestivät kalliomaalaukset. Käytettiin punamultaa ja tehtiin kuvia sen aikaisesta elämästä.

Suomessa monelle kalliomaalaukselle on tyypillistä, että se sijaitsee jonkin vesistön äärellä. Näin on myös Saimaan Geoparkin geokohteisiin lukeutuvien kalliomaalausten kanssa. Niistä merkittävimmät kolme: Astuvansalmi, Kolmiköytinen ja Syrjäsalmi, kaikki Saimaan välittömässä läheisyydessä. 

Tunnetuin näistä kolmesta on varmasti Astuvansalmen kalliomaalaus. Kyseinen kohde sijaitsee Ristiinassa, Mikkelissä ja sen voi tavoittaa kulkemalla noin 2,5 km pituisen luontopolun tai rantautumalla kohteen laiturille Saimaalta käsin. Saimaa Geopark suosittelee vesiltä rantautumista.

Me tutustuimme Astuvansalmen kalliomaalauksiin jalkaisin.  Polulla kulkemiseen kannattaa varata vedenkestävät kengät, ainakin näin keväisin. Reitillä on puolessa välissä veden ylitys, joka ei tällä hetkellä ole kunnossa ja vaatii hieman tasapainoilua laudalta toiselle, jotta siitä pääsee yli. Reitti kannattaa kuitenkin lähteä kulkemaan, sillä polun päässä on palkinto. Noustessasi viimeisen mäen kallioineen, saat jo esimakua Saimaasta ja siitä mitä tuleman pitää.

Päätämme heti, että vietämme oman lounastaukomme noissa maisemissa, käyden kuitenkin ensin katsomassa itse teokset. Puuportaat laskeutuvat kallion vierestä alas Saimaan rantaan ja kuljemme hieman vasemmalle päästäksemme kallioseinämän alle rakennetulle katselutasanteelle. Kallioseinämästä on tietojen mukaan löydettävissä jopa 65 kuvaa ja kokonaisuudessaan kalliomaalaus onkin Suomen sekä pohjoismaiden laajin.

Kuvia katsellessa, sen suuren kallioseinämän alla, ei voi käsittää kuinka jotain niin kauan aikaa sitten tehtyä voi olla vielä siinä ja niin nähtävissä. Edessämme on paljon punavärein tehtyjä, tunnistettavia hahmoja ja eläimiä. Kohteena Astuvansalmi on mielestämme todellakin käynnin arvoinen. Astuvansalmi liitettiin Euroopan neuvoston Prehistoric Rock Art Trails -kulttuurireittiin vuonna 2019. Astuvansalmi on kulttuurireitin ensimmäinen suomalainen kohde.

Toiveita kohteeseen kuitenkin vielä on. Vaikka kohde lukeutuu Saimaa Geoparkin geokohteeksi, ei sen reitiltä tai kalliomaalausten viereltä, löydy minkäänlaisia Geopark-opasteita. Huomaamme myös, että alhaalla kalliomaalausten vierellä ja ylhäällä niiden päällä, on tehty laittomia tulipaikkoja. Tällaiseen kohteeseen, joka tulee olemaan suosittu ja kävijämäärät nousujohteisia, toivoisi siis jonkinlaista virallista tulipaikkaa, vaikka ilman puuhuoltoakin. 

Muistuttaisinkin, että laittomat tulipaikat vahingoittavat aina kohteen ympäristöä ja virallisten ohjeiden mukaan kalliomaalaukset kuuluvat suojeltuihin muinaisjäännöksiin, eikä niiden lähiympäristöä saa mitenkään vahingoittaa.

Vaikka Astuvansalmi on merkittävin kalliomaalauskohteistamme Saimaa Geoparkilla, suosittelen yhdistämään Saimaata kiertäessä kohdelistalle myös Syrjäsalmen Puumalassa ja Kolmiköytisen Ruokolahdella. Molemmat noista kalliomaalauskohteista ovat helposti saavutettavissa, niissä on Geoparkin- opasteet ja helppokulkuinen polku vie kohteeseen 200–500 metrin jälkeen.

Puumalan Syrjäsalmen kalliomaalauskohde on kuvamäärältään Astuvansalmea pienempi, mutta silti kohteena kiinnostava. Neulasin ja kävyin reunusteltu polku vie Viljakansaarentien reunasta kalliomaalaukset-kyltin osoittamaan suuntaan ja pujottelee isojen kivilohkareiden välistä kohti rannan kallioseinämää. Geoparkin-kyltit kertovat kallioseinämän alla kohteen maalauksien synnystä ja sen mitä kaikkea voimme seinämässä nähdä. Syrjäsalmen kohteen helppous tekee siitä mukavan poiketa ja uskon, että hieman liikuntarajoitteinenkin kulkija pääsisi hyvin polkua pitkin paikalle.

Ruokolahdelle saapuessa tulee kalliomaalauksia nähdäkseen suunnata kohti sen suuria saari ja Kolmiköytisien vuorta. Kirjamoinniementie on hiekkatie, joka vie tulijan pieneen tienhaaraan ja mahdollistaa pysäköinnin parkkipaikalla olevan Saimaa Geopark-kyltin lähelle. Kyltistä saa jo hyvin tietoa kohteesta, mutta itse kalliomaalaus on hieman alempana Saimaan rannalla. Noin puolisen kilometriä pitkä polku laskeutuu kiemurtelevasti alas ja juuri ennen rantaa voi ihailla sulan maan aikaan sammaleiden peittämää kuusimetsää, jonka mättäät on todettu myös hyväksi eväspaikaksi.

Kolmiköytisien kalliomaalauksen edustalla on laituri, johon vesiteitse kohteeseen saapuvan on helppo rantautua ja jalkaisin tulijan nousta katsomaan kalliomaalauksia. Aivan veteen ulottuva kallioseinämä ja sen rantakivet, tekevät laiturilta katselun helpoimmaksi tavaksi ihailla maalauksia. 

Tämä kalliomaalaus on mielestäni kaikista näistä kolmesta pienin ja kuvia on siinä vähiten. Se ei tee kohteesta kuitenkaan vähäpätöistä, sillä senkin kautta saamme nähtäväksemme taas yhden palan lisää tuhansia vuosia sitten elettyä elämää. Kolmiköytisien vuori on myös itsessään mahtavan näköinen ja sen rannasta kauempana olevan osan alle muodostuu kalliolippoja, joiden alle pienempi kulkija varmasti löytää tien.

 

Tämän tekstin myötä, mukavia keväisiä retkipäiviä kaikille Saimaan Geopark-kohteiden parissa! 

– Jenna